“Minusta tuntuu, ettei suomalaisille naisille sovi iskulauseiden sorvaaminen”: Toimittajien tasa-arvokeskustelu 1980- ja 1990-luvulla

Toimittajan ammatti on ollut Suomessa naisvaltainen ala 1990-luvun puolivälistä, mutta ammatin miesvaltainen perinne näkyy edelleen työskentelykulttuurissa. Vaikka toimittajat ovat keskustelleet tasa-arvosta yhä enemmän 1980-luvulta lähtien, sukupuolten epätasa-arvoista kohtelua esiintyy sekä ammatin sisällä että journalistisissa teksteissä. Artikkelissani väitän tämän johtuvan suomalaisen toimittajakunnan maltillisesta suhtautumisesta tasa-arvokysymysten ajamiseen. Lisäksi esitän, että aktiivisempi tasa-arvokeskustelu olisi edellyttänyt toimittajanaisilta kykyä tunnistaa epätasa-arvoisen kohtelun sekä sukupuolia eri tavoin esittävien journalismin sisältöjen heissä aiheuttamaa mielipahaa. Testaan väitettäni analysoimalla vuosina 2014–2016 keräämiäni toimittajanaisten haastatteluja sekä Sanomalehtimies/Journalisti- ja Tiedotustutkimus-lehden ja SAL vuosikirjan artikkeleita.Professional journalism has been a female dominated profession in Finland since themid-1990s. However, traces of the long tradition of male domination can be seen in theprofessional culture up until today. Even though journalists have discussed genderequality issues increasingly since the 1980s gender inequalities continue to exist both inthe working culture and in journalism content. In this article, I argue that this stems fromthe moderate attitudes towards gender equality work that have prevailed within theprofession. Additionally, I claim that a more active discussion on gender equality wouldhave required an ability to recognise the annoyance deriving from inequalities in theunequal treatment in newsrooms and gendered practices in journalism content. Thesource material consist of oral history interviews conducted between 2014 and 2016 aswell as articles gathered from Sanomalehtimies/Journalisti, Tiedotustutkimus and SALvuosikirja.Key words: gender equality, journalism, journalists, Finland, 1980s, 1990s